Kevättä odotellessa

Matupelillä on ihan käsittämättömästi pöllöilyenergiaa. Kyllä se käsissä pysyy ja sillä voi mennä ihan hyvinkin. Pohkeenväistöt tekee mennen tullen palatessa ja avotkin kun vähän taistelee, paitsi ravissa vaatii kunnon sodan. Laukkakunto huonontunut, joten sitä kohottamaan. Kaikesta tuosta huolimatta rakas hevoseni ei oikein tunnu kykenevän keskittymään minuun, kun menohalut on suuret ja itsekin osataan ajatella.

Eilen meni yllättävän rauhallisissa ja onnistuneissa merkeissä ratsastus Heikin jäljiltä(Heikki ratsasti sunnuntaina puten). Kaikki sujui hyvin, paitsi laukka. Hyviä nostoja tulee vasemmalle, mutta laukasta puuttuu rullaus. Oikealle nostot on huonompia, mutta laukka rullaavampaa ja ulkopohkeen saa läpi. Vasemmalle ulkopohkeella kääntäminen tuntuu tosi hankalalle. Ravissakaan ei jääty hiipimään mitään mummoravia! Näillä meiningeillä sitten torstain Anne-Mari Pekosen valmennusta odotellaan!

Lauantaina vaikka pakkasta oli se -18 päätin, että nyt Matupeli mennään. Oli ideana laukkailla koko uraa paljon. Kaiken Matupelin riiviöinnin takia laitoin tiedeman-apuohjat, jotka tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Niillä ei poika saanut päätään alas eteen vedettyä ja vietyä kontrollia kokonaan, vaikka ei kontrolli ollut koko aikaa mikään parhain. Hauskaa, kun toisinaan tiputti ravuriraville ja toisinaan laukasta muuttui nelitahtista tönkötystä. Kyllä se lopulta ihan sujui. Paitsi oikeaan kierrokseen. En ymmärrä miten siitä "vahvemmasta" laukasta on tullut huonompi. No, eikun treenaamaan.

Ja tosiaan kevät on tulossa. Matupelin sisässä herää jossain vaiheessa nuori villiori, vaikka ruunan retaleella ikää on kohta 17! Kuvakin löytyy todistusaineistona viime kesän laidunkauden ekalta viikolta:

'

Matupeli omi Ninnan niin, ettei muilla laitumen hevosilla ollut asiaa lähimaillekaan. Oivoi. Siitä asti Ninna on saanut kunnian olla Matupelin tyttöystävä. Kiitokset tallinpitäjälle Matupelin tyttöystävästä ja kuvasta myös!